Lasten veren rasvahappokoostumukseen on mahdollista vaikuttaa perhekeskeisellä elintapaohjauksella, osoittaa TtM Taisa Venäläisen tuore väitöskirjatutkimus. Verestä erotetun plasman rasvahappokoostumus kuvastaa lasten ruokavalion rasvan laadun lisäksi myös hiilihydraattien laatua. Esimerkiksi öljyhapon suhteellinen osuus plasmassa on runsaasti sokeria käyttävillä suurempi ja paljon täysjyväviljatuotteita käyttävillä pienempi kuin muilla. Tulokset viittaavat siihen, että liika sokerinsaanti voi kiihdyttää elimistön omaa rasvahappojen tuotantoa.
Elintapaohjauksella voidaan vaikuttaa lasten ruokavalion rasvan laatuun suosittelemalla pehmeän kasvirasvan käytön lisäämistä. Vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävien kasvirasvalevitteiden runsas käyttö oli yhteydessä suurempiin välttämättömien monityydyttymättömien rasvahappojen, linoli- ja alfa-linoleenihappojen osuuksiin plasmassa. Runsaasti kasvirasvalevitteitä käyttävillä oli lisäksi plasmassa vähemmän tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, minkä on osoitettu olevan terveydelle eduksi. Plasman suuri tyydyttyneiden ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus ja pieni monityydyttymättömien rasvahappojen osuus olivat tutkimuksen mukaan yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautiriskiin jo lapsuudessa.
Runsas makeisten syönti oli yhteydessä maksan delta-9-desaturaasin aktiivisuuden suurenemiseen. Delta-9-desaturaasi on entsyymi, joka auttaa muodostamaan tyydyttyneistä rasvahapoista öljyhappoa ja muita kertatyydyttymättömiä rasvahappoja. Siten se estää tyydyttyneiden rasvahappojen kertymistä maksaan, mutta toisaalta edistää rasvahappojen erittämistä maksasta verenkiertoon. Runsaalla hiilihydraattien saannilla on aikaisemmin huomattu olevan yhteys tämän entsyymin suurempaan aktiivisuuteen aikuisilla, mutta lapsilla tätä ei ole ennen tutkittu. Lapsilla ei myöskään ennen tätä tutkimusta ole todettu korkeamman entsyymiaktiivisuuden olevan yhteydessä korkeampaan sydän- ja verisuonitautiriskiin. Entsyymiaktiivisuuden suureneminen viittaa siis maksan lisääntyneeseen tyydyttyneiden rasvahappojen muodostukseen sokereista, mikä on rasva-aineenvaihdunnalle ja terveydelle haitallista.
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus selvittää kuopiolaisten lasten terveyttä
Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä ja osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -hanketta, johon osallistuu 512 iältään 6–8-vuotiasta Kuopiossa vuosina 2007–2009 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta perheineen. Hankkeessa lapsille ja heidän perheilleen annettiin sekä ravitsemus- että liikuntaohjausta kahden vuoden ajan. Lasten liikunta ja ravitsemus -hanke tutkii laajasti lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia. Lasten ruokavaliota selvitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla ja plasman rasvahappokoostumus määritettiin paastoverinäytteestä kaasukromatografialla.
Terveystieteiden maisteri Taisa Venäläisen väitöskirja Plasma Fatty Acid Composition, Dietary Components and Cardiometabolic Risk Factors In Children – Cross-Sectional Associations And Effect of a Lifestyle Intervention (Plasman rasvahappokoostumus, ruokavalio sekä aineenvaihdunta- ja verenkiertoelinsairauksien vaara lapsilla – Yhteydet poikkileikkausasetelmassa sekä elintapaohjauksen vaikutus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Laitinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.