Kun lasten ja nuorten liikunnasta on kysymys, niin liikunnan suhteen on otettava huomioon myös heidän kehittymisensä ja kasvuvaiheet. Motoriset taidot kehittyvät vuosia ja niiden harjoittamiseen monipuolinen liikunta tuo tarvittavia työkaluja. Hyvin usein aikuisilta unohtuu se, että lapset eivät ole pieniä aikuisia vaan heidän liikuntaharjoittelussa on otettava huomioon tarkasti eri elämänvaiheet. Miltä lasten liikkuminen vaikuttaa tämän päivän Suomessa?
Harrastusmahdollisuudet ja monipuolinen liikunta
Vuosien mittaan on voinut seurata sitä, että yhä useamman lapsen tie vie ohjelmoituun lajiharjoitteluun, kun sen sijaan monipuolinen liikunta motoristen taitojen kehittämisessä olisi tärkein askel. Liikuntatiloja ei ole tarjolla lasten liikuntaan ja harmittavasti monet aikuisetkaan eivät pidä sitä tärkeänä jälkikasvulleen.
Lapsesta on tullut kone, joka toteuttaa vanhempiensa suurta unelmaa, johon heillä ei itsellään ollut aikanaan mahdollisuutta. Lajikohtaisessa harjoittelussa maksetaan pankkisiirto toisensa jälkeen ja lopulta lapsi väsyy harjoitteluun, koska liikunnasta on kadonnut ilo jo aikoja sitten. Siitä on tullut pakko.
Missä ovat lasten liikuntakoulut, jossa voi harrastaa monipuolisesti liikunta ja jossa ohjaajat pystyvät harjoitteiden avulla tarjoamaan lapsille parhaan liikunnallisen kehityksen? Monipuolinen liikunta tukee kasvua ja se on polku kohti parempaa sekä liikunnallista aikuisuutta.
Monipuolinen liikunta puuttuu arjesta
Jostain syystä monipuolinen liikunta ei enää ole asia, joka puhuttaa lasten liikunnassa. Nykyään puhutaan siitä, miten harrastusmaksut ovat ylittäneet monen perheen budjetin, lasten liikunnan harrastaminen on vähentynyt uhkaavasti ja harrastaminen lopetetaan entistä aikaisemmin.
Onko tässä vanhempien aika katsoa peiliin? Erilaisten lajien shoppailu ei ole sama asia kuin ostaisi huonekalut netistä. Lapsi ei tarvitse lajikohtaista harjoittelua kuutena päivänä viikossa, sillä silloin luonnollinen kehittyminen rajoittuu pelkästään lajikohtaisiin harjoituksiin.
Vaikka miten päin ajattelisi sitä, että niihin liittyy myös monipuolisesti muutakin, niin se ei pidä sinällään paikkansa. Totta on se, että mukana voi olla perinteisiä lapsille tarkoitettuja leikkejä ja pelejä, mutta todellisuudessa lajikohtainen harjoittelu on kuitenkin lapsen kehityksen kannalta varsin yksipuolista.
Kilpaileminen aloitetaan entistä nuorempana
Lapsi ei voi olla lapsi kovin montaa vuotta, sillä yhä nuorempana on pakko aloittaa vanhempien tahdosta kilpaileminen. Tästä on myös huomattu se, että harrastuksen lopettaminen tapahtuu myös aikaisemmin. Kyseessä on drop-out -ilmiö, jota on tutkittu myös Jyväskylän Yliopistossa.
Lasten liikuntaharrastus viedään todella nopeasti kohti kilpailuja eikä monipuolinen liikunta enää löydä tilaa harrastusmielessä. Monelle lapselle sopisi perinteinen liikuntakoulu, jossa olisi mahdollisuus harrastusmielessä kokeilla omia taitojaan ja kehittyä monissa lajeissa.
Nykyisessä asetelmassa kilpaileminen on pääasia ja lasten tasolle on viety määrätietoinen harjoittelu kohti huippua. Se tuo liikaa paineita eikä lapset jaksa loputtomiin harjoitella koulunkäynnin ohella. Tämä on yksi syy sille, että Suomessa ei kipinää huippu-urheiluun löydy.
Miksi monipuolinen liikunta ei innosta myöskään vanhempia?
Peliin on katsottava sekä liikuntaharrastusten vetäjien että vanhempien. Jonnekin on kadonnut ymmärrys siitä, miten lapsi eri ikävuosina kehittyy ja mitä yksipuolinen treenaaminen lapsen kehitykselle tarkoittaa. Liikunnasta puuttuu ilo sekä luontainen kipinä.
Se, että lapsi pärjää esimerkiksi omassa lajissaan 15-vuotiaissa Suomen tasolla, ei tarkoita sitä, että hänestä tulee huippu-urheilija muutamia vuosia myöhemmin. Esimerkiksi hiihdon osalta ollaan nähty, miten huippulupausten kannukset eivät ole kantaneet aikuisten luokkiin asti.
Vanhemmat haluavat mainetta ja kunniaa, mutta sitä ei tehdä lapsen ehdoilla vaan kuluttamalla lapsi loppuun varsin nopeasti. Arkinen ikuinen kiire on tarttunut myös liikuntaan eikä se ainakaan lisää suomalaisten pärjäämistä olympialaisissa tulevina vuosikymmeninä.
On aika vetää käsijarrusta
Isoa valtamerilaivaa on hankala kääntää, joten onko Suomi jo ajanut turvallisen sataman ohi? Työ ei ainakaan ole helppoa, jos aiotaan aloittaa korjaavia liikkeitä. Monta ikäluokkaa ollaan menetetty ja se on harmi, sillä monet nuoriksi aikuisiksi kasvaneet kilpailemalla doopatut lapset viettävät mieluummin aikaa kavereiden seurassa kuin urheiluseurassa.
Lapset eivät kehity innostavasti, jos liikunta on yksipuolista. Monipuolinen liikunta on eri lajien harjoittelua sekä siihen päälle mukavaa ulkoilua. Omatoiminen liikunta on myös jäänyt väliin, sillä lapselle työnnetään mieluummin käteen jokin mobiililaite, jos itsellä on jotain muuta tekemistä kuin pukea lapsi ulos.
Hyvä liikunnallinen tasapaino on tärkein asia siinä, että lapsista kasvaa monipuolisesti liikkuvia aikuisia. Jaksaminen ja menestyminen jossakin urheilulajissa tulee myöhemmin, jolloin toiminta on huomattavasti kestävämmällä pohjalla.